Se on lomailut lomailtu ja paluu arkeen on sujunut odotettua paremmin, toki hyvin nukutun viikon jälkeen on hieman hankala ajatella heräävänsä viideltä aamulla, mutta pakkohan se on.
Lomailun lomassa kävin myös lapsettomuusklinikalla ultrassa, hormonilääkitys on toiminut hyvin ja kaksi munasolua oli kp12 kypsynyt "sopiviin" mittoihin ja limakalvojen paksuus oli hyvä. Voin sanoa että jos joku asia jännittää niin tuo ultra pelotti valtavasti, olin todella valmistautunut pettymään. Toki lääkäri oli varovaisen optimistinen hedelmöittymisen suhteen ja yritti edelleen puhua mieheni mukaan saamiseksi, jotta siemenneste voitaisiin tutkia. Mutta tilanne tältä osin ei ole muuttunut mieheni ei edelleenkään halua hoitoihin ja minä toki kunnioitan hänen päätöstään.
Ovulaatio oli kp 15, joten aikataulussa ollaan, nyt vain odotellaan onko hedelmöittyminen tapahtunut vai tuleeko karvas pettymys. En ole sallinut itselleni kovin suuria odotuksia hedelmöittymisen suhteen, koska kuinka todennäköistä olisi että olisin heti ensimmäisestä kierrosta onnistunut kun tänä pisteeseenkin on jo kolme vuotta taisteltu. Mutta toki viimeiset lomapäivät kului netissä surffaillen ja tutkien raskausoireiden alkamisaikoja.
Mutta nyt siis pitkästä aikaa ollaan odottavalla kannalla saatiinko meille vihdoin matkalainen mukaan....
tiistai 17. maaliskuuta 2015
tiistai 10. maaliskuuta 2015
Lomailua
Tiedän ei pitäisi edes ajatella koko asiaa..
Nyt olisi menossa kp10 ja ensimmäinen kierto johon olen käyttänyt hormoneja. Torstaina olisi ensimmäinen ultra, missä tarkistetaan onko munasolut kehittyneet toivotulla tavalla. Mietin jo kierron alusta asti aloitanko koko hormonilääkitystä tähän kiertoon, mutta ajattelin että jos tätä nyt on kolme vuotta odotettu että sain edes jonkinlaista apua, niin miksi siirtäisin tätä nyt oman hermoiluni takia.
Ehkä tämä ei ollut kaikista paras ajoitus lääkityksellä, mutta kun ajattelee tuleeko myöhemmin yhtään sen parempia hetkiä? töissä on aina kiire, pinna kiristyy välillä milloin mistäkin ja lapsettomuus ei ole yhtään piristävämpää missään muussakaan hetkessä, vaikka voin toki myöntää että tällä hetkellä töissä on Super raskasta.
Olen todella kiitollinen, että olen saanut ehkä maailman ymmärtäväisimmän esimiehen itselleni ja olen pystynyt hänelle kertomaan lapsettomuudesta. No ehkä suurin helpotus asian kertomisessa on että esimieheni on nainen joten kertominen on ollut suhteellisen helppoa. Kuitenkin se että töissä on joku joka ymmärtää minkälaisten tunteiden kanssa painiskelen, helpottaa töissä oloa kummasti ja olen jopa saanut hieman kevennettyä työtaakkaa.
Mutta ne hormonit. Lääkäri varoitteli että lääkkeistä voi tulla sivuvaikutuksena vaihdevuosi oireita muutaman päivän aikana, mutta ne ovat ohimeneviä. Olen odottanut hikoilua, päänsärkyä ja kiukkukohtauksia, mutta niitä ei vain ole kuulunut. Ehkä siis en saa sivuoireita, oikeastaan ainoa "oire" itä havaitsin ehkä voin kp5 oli toispuoleinen alavatsa kipu ja alaselkä kivut, mutta ei muuta.
Suurin pelko tällä hetkellä onkin, mitä jos tämä ei nyt sitten toimikkaan, mitä sitten???
Onneksi saan olla tämän viikon lomalla mieheni kanssa, joten tähän kiertoon ei ole luvassa lisästressiä ultran lisäksi. Ja ehkä se todellinen hermoilu alkaa vasta kun seuraavat vuotopäivät ovat lähepänä.
Nyt olisi menossa kp10 ja ensimmäinen kierto johon olen käyttänyt hormoneja. Torstaina olisi ensimmäinen ultra, missä tarkistetaan onko munasolut kehittyneet toivotulla tavalla. Mietin jo kierron alusta asti aloitanko koko hormonilääkitystä tähän kiertoon, mutta ajattelin että jos tätä nyt on kolme vuotta odotettu että sain edes jonkinlaista apua, niin miksi siirtäisin tätä nyt oman hermoiluni takia.
Ehkä tämä ei ollut kaikista paras ajoitus lääkityksellä, mutta kun ajattelee tuleeko myöhemmin yhtään sen parempia hetkiä? töissä on aina kiire, pinna kiristyy välillä milloin mistäkin ja lapsettomuus ei ole yhtään piristävämpää missään muussakaan hetkessä, vaikka voin toki myöntää että tällä hetkellä töissä on Super raskasta.
Olen todella kiitollinen, että olen saanut ehkä maailman ymmärtäväisimmän esimiehen itselleni ja olen pystynyt hänelle kertomaan lapsettomuudesta. No ehkä suurin helpotus asian kertomisessa on että esimieheni on nainen joten kertominen on ollut suhteellisen helppoa. Kuitenkin se että töissä on joku joka ymmärtää minkälaisten tunteiden kanssa painiskelen, helpottaa töissä oloa kummasti ja olen jopa saanut hieman kevennettyä työtaakkaa.
Mutta ne hormonit. Lääkäri varoitteli että lääkkeistä voi tulla sivuvaikutuksena vaihdevuosi oireita muutaman päivän aikana, mutta ne ovat ohimeneviä. Olen odottanut hikoilua, päänsärkyä ja kiukkukohtauksia, mutta niitä ei vain ole kuulunut. Ehkä siis en saa sivuoireita, oikeastaan ainoa "oire" itä havaitsin ehkä voin kp5 oli toispuoleinen alavatsa kipu ja alaselkä kivut, mutta ei muuta.
Suurin pelko tällä hetkellä onkin, mitä jos tämä ei nyt sitten toimikkaan, mitä sitten???
Onneksi saan olla tämän viikon lomalla mieheni kanssa, joten tähän kiertoon ei ole luvassa lisästressiä ultran lisäksi. Ja ehkä se todellinen hermoilu alkaa vasta kun seuraavat vuotopäivät ovat lähepänä.
Tilaa:
Kommentit (Atom)