Olen sairastanut pienestä pitäen lasten nivelreumaa, joka vaikuttaa nivelten toimivuuteen. Olin varhain päättänyt että minä en koskaan tule hankkimaan lapsia koska en halua, että lapseni joutuisi kärsimään kovia hoitoja, joita olen itse joutunut käymään läpi 80-luvun loppupuolella. Sekä riski siitä että itse tulisin raskauden myötä huonompaan kuntoon huolestutti ja huolestuttaa tietenkin vieläkin.
Kuitenkin aika vieri ja ikää tulee lisää, herää ajatus "Kuka meistä huolehtii kun vanhenemme?".
Kun tämä pieni ajatus on heitetty ilmoille ei se ole jättänyt rauhaan, mitä jos meidän perheeseenkin tulee ihmisvauva. Ajatus saa hymyn hiipimään kasvoille.
Tästä se sitten alkoi reilu kaksi vuotta sitten...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti